Koulu

Koulu
Koululla keräämme seuraavia materiaaleja: tyhjät tulitikkuaskit sekä tölkkien "nipsut". Mikäli teiltä kotoa tällaista kierrätysmateriaalia löytyy, voi niitä laittaa tulemaan kouluun. Koulun askartelijat kiittävät jo näin etukäteen :) (Biohajoavia vessapaperirullia meillä on tällä hetkellä runsain mitoin, kiitos kodeille ja muille Hakalan koulun ystäville! Palaamme asiaan niiden osalta, kunhan saamme entiset kierrätettyä.)

Ajankohtaista oppimisen saralta

torstai 8. joulukuuta 2016

Koulukiusaamisen julkinen kuva on vinoutunut – kiusattu on harvoin hylätty kärsijä, kiusaaja harvoin vain kiusaaja

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 2.12.2016.

Koulut eivät voi tietosuojan vuoksi kertoa yksittäisistä kiusaamistapauksista tai niiden ratkaisemiseksi tehdyistä toimista julkisesti, vaikka asiaan olisi puututtu.

JULKINEN KESKUSTELU koulukiusaamisesta alkaa usein traagisesta tarinasta, jossa kuvataan kiusatun lapsen kärsimyksiä. Usein tarinaan sisältyy kokemus siitä, ettei koulussa ole tehty mitään tai ainakaan tarpeeksi kiusaamisen lopettamiseksi.

Tätä mielikuvaa vahvistaa se, ettei koulusta astu ketään esiin kertomaan tilanteesta. Syntyy mielikuva välinpitämättömyydestä. Miksi koulu ei puhdista mainettaan ja kerro kiusaamiseen puuttumisesta?

KOULU suojelee lapsia. Julkisuus ei ole hallittavissa. Kun jonkun julkaisema traaginen kuvaus tulee ihmisten tietoisuuteen, uutinen tuo parhaassa tapauksessa sympatiaa kiusatulle ja avaa ympärillä toimivien silmät näkemään lasten hädän. ­Pahimmillaan sekä kiusaaja että kiusattu saavat ikävän leiman, jota he joutuvat kantamaan pitkään.

Koulu on kaikkien lasten – niiden, joilla pyyhkii hyvin, sekä niiden, joilla on elämässä haasteita. Koulu ei julkaise mitään, jota voitaisiin käyttää ketään lasta vastaan. Tätä on suomalainen tietosuoja.

JULKINEN KIRJOITTELU yksinkertaistaa lasten ryhmässä toteutuvat roolit. Ajatus siitä, että joku olisi aina ja kaikkien mielestä kiusaaja, on todellisuudelle vieras. Samoin on kiusatun laita – äärimmäisen harvoin kiusatut ovat vain nurkkaan ahdistettuja, hylättyjä kärsijöitä.

Julkisuutta saaneissa kirjoituksissa korostuu kiusatun hätä, johon kirjoittajat ovat samastuneet. Kun usein kiusaaja samalla demonisoidaan, esitetyt ratkaisut ja keinot ovat ainoastaan rankaisevia.

Jos rankaisu olisi sellaisenaan toimiva konsti, vankilat olisivat poistaneet rikollisuuden jo kauan sitten.

KIUSAAMINEN on pitkään jatkunutta henkistä tai fyysistä väkivaltaa, jossa kiusattu pelkää. Kiusaaja hallitsee tilannetta siten, ettei kiusattu koe voivansa vaikuttaa siihen.

Kun tämä paljastuu koulussa, ­tilanne selvitetään perin pohjin. Yleensä kaikki osapuolet ovat tehneet jotain väärää tai loukkaavaa.

Vaatii ammattitaitoa, oppilaan tuntemusta ja usein yhteistyötä huoltajien kanssa, jotta pystytään selvittämään lasten kohtaamisiin liittyvät valtasuhteet.

Koulussa ehkäistään kiusaamista ennalta sekä puututaan kaikkeen asiattomaan ja loukkaavaan käytökseen. Oppilaita kasvatetaan tunnistamaan kiusaamiseen liittyvät roolit. Heitä opastetaan toimimaan ­oikein, vastustamaan ja ehkäisemään kiusaamista. Tämä on osa koulun jatkuvaa kasvatustyötä.

Kun kiusaamiseen puututaan, keinoja on monia. Keinot tiukentuvat koko ajan, mikäli kiusaaminen jatkuu. Keskustelu, sitoumusten tekeminen ja niiden seuranta, jälki-istunto, ohjaaminen välitunneilla eri paikkaan, välitunnin pitäminen sisällä, ohjattuun välituntitoimintaan osallistuminen, koulukuraattorin ­tapaamiset, koulunkäyntiavustajan tuki, jatkuva yksilökohtainen valvonta ja yhteistyö huoltajan kanssa ovat varmasti käytössä jokaisessa koulussa. Järjestetyt tehdään hienotunteisesti siten, etteivät muut lapset edes välttämättä huomaa niitä.

JOKAINEN oppilas ja huoltaja tietää koulun tukimuodoista ja kiusaamiseen puuttumisen valikoimasta lähinnä ne keinot, jotka hän omakohtaisesta kokemuksestaan tuntee.

Saattaa olla, että aiemmin kiusannut oppilas ei ole ollut välitunneilla pitkään aikaan, mutta muut eivät ole huomanneet sitä. Siksi kiusatun perhe voi luulla, ettei kiusaamiselle tehdä mitään.

Koulun toimintaa saa arvostella, mutta koulun kannalta epäreiluksi tilanteen tekee yksilön tietosuojasta tuleva vinouma. Koulu ei koskaan voi osallistua julkiseen keskusteluun mistään yksittäisestä tilanteesta, josta oppilaat on tunnistettavissa. Ja näin sen pitää ollakin.

Koulua käy koko ikäluokka. Samassa luokassa istuvat niin työnarkomaanin kuin alkoholistinkin lapsi. Sekä lasten että heidän vanhempiensa elämäntilanteet poikkeavat toisistaan paljon, ja lasten kasvua tuetaan yksilöllisistä lähtökohdista.

Koulussa tehdään aina yhteistyötä huoltajien kanssa. Kiusaamiseen puututaan, ja lasten sosiaalisia taitoja vahvistetaan. Huolen herätessä lastensuojeluviranomaisille ilmoitetaan asiasta.

Koulut onnistuvat parhaiten, kun kiusaamisesta tiedetään ja asiassa saadaan toimia yhteistyössä huoltajien kanssa. Energiaa ei pitäisi käyttää vastakkainasetteluun, vaan ­kaikkien kannattaa keskittyä lasten hyvinvointiin.

Satu Ollila
Kirjoittaja on vantaalaisen Kaivokselan koulun rehtori.

Ei kommentteja: