Opetushallituksen lehdistötiedote 14.10.2013
Opetushallitus on huolissaan aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoituksen jatkuvuudesta. Leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin heikentäisivät eniten vähävaraisten ja muuten heikossa asemassa olevien lasten ja nuorten tilannetta.
- Päätöksentekijöiden on syytä muistaa, että koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta ovat lapsille ja nuorille tärkeitä kasvuympäristöjä, korostaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä. - Lasten ja nuorten palveluihin panostaminen on hyvinvointia edistävä investointi. Ongelmia ehkäisevä työ on monin verroin kannattavampaa kuin ongelmien korjaaminen kalliisti jälkeenpäin.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa on kehitetty yhdeksän vuoden ajan. Toiminta on laajentunut ja vakiintunut. Sitä järjestää 98 % Manner-Suomen kunnista ja siihen osallistuu noin 52 000 lasta. Opetushallitus seuraa toimintaa vuosittaisilla kyselyillä ja kehittää sen laatua valtakunnallisesti.
Aamu- ja iltapäivätoiminnalle on Suomessa erityisen suuri tarve, koska koululaisilla on lyhyet koulupäivät ja vanhemmat ovat pääsääntöisesti kokopäivätyössä. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaiden vähimmäisviikkotuntimäärä on vain 19, mikä on OECD-maiden toiseksi pienin tuntimäärä 7-14-vuotiailla.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta tukee lapsen koulunkäyntiä turvallisessa ja valvotussa ympäristössä, kun vanhemmat ovat työssä. Järjestettyyn toimintaan osallistuminen edistää lapsen oikeutta leikkiin, kulttuuriin ja muihin harrastuksiin. Toiminnalla toteutetaan varhaista sosiaalista tukea ja ehkäistään syrjäytymistä.
1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.
- Nyt ollaan toistamassa samoja virheitä, varoittaa pääjohtaja Pitkälä. Lasten ja nuorten palveluiden leikkaaminen on julkisen talouden näkökulmasta huono ratkaisu. Leikkaukset voivat tuoda lyhytkestoista säästöä, mutta lasku julkiselle taloudelle on pidemmällä aikavälillä moninkertainen. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa oikeudellisesti valtiota ja kuntia. Säästöehdotusten vaikutukset lapsiin tulee arvioida ennen päätöksentekoa ja vaikutusarvioiden tulee olla päätöksentekijöiden käytettävissä.
Lisätietoja Opetushallituksessa:
Erityisasiantuntija Riitta Rajala, puh. 029 533 1180
Opetushallitus on huolissaan aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoituksen jatkuvuudesta. Leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin heikentäisivät eniten vähävaraisten ja muuten heikossa asemassa olevien lasten ja nuorten tilannetta.
- Päätöksentekijöiden on syytä muistaa, että koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta ovat lapsille ja nuorille tärkeitä kasvuympäristöjä, korostaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä. - Lasten ja nuorten palveluihin panostaminen on hyvinvointia edistävä investointi. Ongelmia ehkäisevä työ on monin verroin kannattavampaa kuin ongelmien korjaaminen kalliisti jälkeenpäin.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa on kehitetty yhdeksän vuoden ajan. Toiminta on laajentunut ja vakiintunut. Sitä järjestää 98 % Manner-Suomen kunnista ja siihen osallistuu noin 52 000 lasta. Opetushallitus seuraa toimintaa vuosittaisilla kyselyillä ja kehittää sen laatua valtakunnallisesti.
Aamu- ja iltapäivätoiminnalle on Suomessa erityisen suuri tarve, koska koululaisilla on lyhyet koulupäivät ja vanhemmat ovat pääsääntöisesti kokopäivätyössä. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaiden vähimmäisviikkotuntimäärä on vain 19, mikä on OECD-maiden toiseksi pienin tuntimäärä 7-14-vuotiailla.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta tukee lapsen koulunkäyntiä turvallisessa ja valvotussa ympäristössä, kun vanhemmat ovat työssä. Järjestettyyn toimintaan osallistuminen edistää lapsen oikeutta leikkiin, kulttuuriin ja muihin harrastuksiin. Toiminnalla toteutetaan varhaista sosiaalista tukea ja ehkäistään syrjäytymistä.
1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.
- Nyt ollaan toistamassa samoja virheitä, varoittaa pääjohtaja Pitkälä. Lasten ja nuorten palveluiden leikkaaminen on julkisen talouden näkökulmasta huono ratkaisu. Leikkaukset voivat tuoda lyhytkestoista säästöä, mutta lasku julkiselle taloudelle on pidemmällä aikavälillä moninkertainen. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa oikeudellisesti valtiota ja kuntia. Säästöehdotusten vaikutukset lapsiin tulee arvioida ennen päätöksentekoa ja vaikutusarvioiden tulee olla päätöksentekijöiden käytettävissä.
Lisätietoja Opetushallituksessa:
Erityisasiantuntija Riitta Rajala, puh. 029 533 1180
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti