10.9.2012 HS
Uusi peruskoulun tuntijako saattaa heikentää ja kaventaa oppilaitten kielitaitoa, vaikka tarkoitus oli päinvastainen.
Näin uskovat kieltenopettajat, joiden mielestä etenkin pakollisen ruotsin opintojen alun varhentaminen oli yllättävä ja kohtalokas ratkaisu, kun tuntimäärä ei samalla lisäänny.
"Peruskoulun päättövaiheessa kieliä osataan vastedes todennäköisesti huonommin kuin nyt", arvioi Suomen kieltenopettajien liiton Sukolin puheenjohtaja Kari Jukarainen. "Sisältö ei siirry tuntien mukana", Jukarainen huomauttaa.
Tuntien siirto alaluokille merkitsee sitä, että ylimmillä luokilla ruotsia ei käytännössä opiskella juuri lainkaan, jolloin uutta ei opita eivätkä taidot syvenny. Ruotsin tulo ala-asteelle saattaa Jukaraisen mukaan myös vähentää vapaaehtoisen pitkän kielen valintoja, vaikka sen tarjontaa pyritään lisäämään erityisen valtionavun turvin.
Uudistus saattaakin Jukaraisen mukaan vain vahvistaa nykyistä tilannetta, jossa lähes kaikilla on pitkänä kielenä vain englanti, minkä lisäksi opiskellaan pakollista ruotsia. Valtioneuvosto pääsi juhannuksen jälkeen sopuun siitä, miten peruskoulun tunnit jakautuvat vastedes eri aineitten kesken. Uudistus tulee voimaan 2016.
Yksi tuntijakouudistuksen päämäärä oli monipuolistaa kieliohjelmia, kuten hallitusohjelma linjasi.
Nykyisin yli 90 prosenttia opiskelee ensimmäisenä pitkänä vieraana kielenä englantia. Muiden kielten kuin englannin lukijoiden osuudet ovat vain prosentin luokkaa.
Alakoulussa alkavaa vapaaehtoista pitkää kieltä (A2) lukee neljännes ja yläkoulussa alkavaa vapaaehtoista lyhyttä kieltä (B2) noin 15 prosenttia.
Yläluokkien oppilaista alle 20 prosenttia opiskelee kahta pitkää kieltä.
Viime vuosina saksan suosio toisena pitkänä kielenä on laskenut. Ranskan ja ruotsin osuudet ovat pysyneet melko vakaina ja venäjän suosio on kasvanut, joskin kiinnostus on yhä varsin vähäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti